8. toukokuuta 2019. Tiistai.
Ryhävalaan mallinen mies on päättänyt aloittaa pyöräilykauden. Makkarankuorihenkiset ajovaatteet päälle. Kypärä päähän, koska päähenkilömme saattaa olla hullu muttei tyhmä. Pölyinen pyörä varastosta. Renkaat täyteen ilmaa. Naamalle psykoottinen virne. Baanalle.
Huomioita:
Ilmassa on pölyä ja pienhiukkasia. Aivan järjettömästi kaikkea keuhkoihin kulkeutuvaa ryönää. Päähenkilömme kakoo ruskeaa tahnaa sisuksistaan varmaan vielä juhannuksena.
Oikein pukeutuminen on mahdotonta. Sormet ja varpaat jäätyvät. Selästä ja keskivartalon vararenkaasta valuva hiki lämmittää liikaa ja valuu paidasta lammikoiksi pientareille. Bonuksena vaatteet haisevat valuvalle kuolemalle.
Viihdettä ja jännitystä matkalle tuovat kanssakulkijat. Vastaan tulee kaikkea toppa-asusteista shortseihin ja t-paitoihin. On koiraa, kissaa, hevosta, pulua, lentokalaa, rullaluistelijaa, lenkki-ihmettä, lasta polkupyörällä ja kaikkia mahdollisia yhdistelmiä edellisistä. Kaikki niistä sukkuloivat kaikilla mahdollisilla väylillä ihan minne sattuu.
Kaikki tiet muistuttavat pinnaltaan perunapeltoa. Sisäelimet vaihtelevat tärinän johdosta paikkojaan matkan edetessä useampaan otteeseen.
Ryhävalaan mallinen mies ei valita. Matkan aikana pää tyhjenee maailman pahuudesta.
Työmatkapyöräily on parasta. Jos et usko niin kokeile. Jos et tykkää olet outo ja sitäpaitsi väärässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti