keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Paluu parketille.




4. kesäkuuta 2019. Tiistai.

Suomalainen mies ei selvinpäin tanssi. Samasta maasta kotoisin oleva ryhävalaan mallinen hahmo sensijaan hytkyttää itseään musiikin tahdissa kuin lautasellinen lihahyytelöä. Kesä alkoi. Samalla polkaistiin käyntiin kaupunkitanssikausi. Päähenkilömme lähti vuoden tauon jälkeen daaminsa kanssa perehtymään tangon saloihin. Jännitti. Tilapäisdementian iskettyä yhtään askelta ei muistunut mieleen. Valmistautuminen alkoholittoman oluen muodossa tuli tarpeeseen.

Kurssipaikalle oli kerääntynyt koko kansakunnan kirjo. Nuorta, varttuneempaa, selvää, epäselvää, tanssiammattilaista ja päähenkilömme kaltaisia koordinaatioimpotentteja. Ajatus lämmittelyn aloittamisesta sai deodorantin pettämään. Vieno havumetsän tuoksu valtasi lähitienoon. Kainaloista virtasi iloinen soliseva kevätpuro. Jännitykseen lisäytyi aimo annos häpeää.

Tunnin kulku oli seuraava. Hiidas, hiidas, nop, nop -kaikuivat askeleet. Ryhävalaan lihasmuistista palautui tukku määrätietoista rytmikkään tapaista liikehdintää. Onnistumisen elämys. Kuin panssaroitu manaatti, liikkui päähenkilömme epämäärätietoisesti eteen, taakse ja sivuille. Törmäili epähuomiossa kynnyksiin, kanssatanssijoihin ja naisen varpaisiin. Teki tanssikuvioita. Uiskenteli musiikin mukana ja nautti olostaan. Häpeä väistyi. Tilalle tuli riemu.

Tunnin jälkeen ryhävalas hymyili. Väsymys oli kaikonnut. Samoin kiukku epäreilua maailmaa kohtaan.

Tästä se taas alkaa. Tanssikesä 2019. Jatkoa seuraa. Ehkä jo ensi viikolla.

torstai 30. toukokuuta 2019

Rauhaisa välinäytös.


30 toukokuuta 2019. Torstai. 

Helatorstai on lomapäivä. Ryhävalaan mallinen mies on päättänyt ottaa sen kesävapaiden simulaation ja harjoittelun kannalta. Kello pärähtää soimaan tuhannella desibelillä kello 5.10. Helvetinperkeleenperse. Hyvin alkaa. Päähenkilömme yrittää hetken nukkua onnistumatta siinä. Keittää ämpärillisen kahvia ja kattilallisen puuroa. Ottaa sarjakuva-albumin ja kuppinsa. Ei ole kiire. Olo on outo. 

Tekee aamutreenin. Äheltää voimapyörän kanssa, punnertaa ja jännittää olemattomia vatsalihaksiaan jumppapallon päällä. Herättelee sisäistä kiukkueläkevanhusurheilijaansa. Kuntopiirin jälkeen sulloutuu juoksutrikoisiin ja kirmaa lenkille. On aktiivinen. Miettii onko tyhmä vai hullu. 

Lenkillä ryhävalas ehtii ajatella asioita. Ajatukset menevät suunnilleen seuraavaa rataa: Noni. Töppöstä toisen eteen pullukka. Onpas pulssi korkealla. Jopas on hyvä biisi. Kylläpäs on paskaa musiikkia. Huomenna pitää mennä töihin. Nyt pitää olla juoksematta ojaan. Kivannäköisiä hepoisia tuolla. Hevonpaska haisee muuten pahalle. Lisäänpä vähän vauhtia. Älä nyt urpo juokse noin kovaa. Kohta on puurot rinnuksilla. Pissattaa. Koska ollaan perillä. Ei ikinä. Hupsista, siinäkö se tunti oli. Puhe siitä, että lenkillä ajatellaan syvällisiä ja parannetaan maailmaa on siis täyttä kukkua. 

Suihkussa Ryhävalaan mallinen mies pesee niljan itsestään ja lähtee palkitsemaan itsensä sushibuffettiin. Ähkyssä on hyvä muistella urheilusuoritusta. 

Loppupäivän mies siivoaa, katsoo telkkaria ja lepää. Viettää aikaa perheen kanssa. Voi hyvin. 

Loma. Odotan sinua. Tulet tarpeeseen. 

maanantai 27. toukokuuta 2019

Ahdistus


27. toukokuuta 2019. Maanantai.

Ryhävalaan mallinen mies on viime aikoina ollut ahdistunut. Maailmasta tihkuu liikaa informaatiota. Kevään vaalit ovat saaneet ne kaikkein likaisimmat interwebin kukkaset puhkeamaan ja suoltamaan kaikkein niljaisimmatkin väärinymmärryksensä ulos kaikkien nähtäville. Päähenkilöllemme tihkuu vähän oksennusta suuhun silmäillessään uutisvirtansa kommenttiraitaa. Mikään kupla ei tunnu olevan tarpeeksi tiivis. On ikävä aikaa, jolloin ei ollut koko ajan tavoitettavissa. Ikävä myös sitä ettei tiennyt niin paljoa kanssaihmistensä elämästä ja ajatuksista.

Poikkeuksen tekee juuri voitettu jääkiekon maailmanmestaruus. Se tapa millä joukkue voitti. Hieno kasvutarina altavastaajasta maailman parhaaksi. Kerrankin näkee paljon positiivisia uutisia. Melkein. Keskustelussa muistetaan kuitenkin kaivaa esille kaikki ne, joiden mielestä väärä joukkue voitti tuomaripelillä ja vahingossa. 

Ryhävalas löytää kaavan. Interwebin ihmisperseet nauttivat tuomitsemisesta. Jääkiekkojoukkue tuomittiin ennen kisoja huonoimmaksi joukkueeksi ikinä. Hallitus, jota ei ole vielä muodostettu, haukuttiin läpipaskaksi jo ennenkuin neuvottelut käynnistyivät. Onneksi ennustukset eivät aina toteudu. Aika näyttää toteutuuko jälkimmäinen. 

Mikä siinä ennakkoluuloisuudessa ja pahimman mahdollisen odotuksessa onkin niin kiehtovaa? Kuinka moni odottaa kiimassa, suupielet kuolaa valuen, pääsevänsä sanomaan maagiset sanat: "Mitäs minä sanoin?" Tuskin kukaan odottaa pääsevänsä mehustelemaan väärässä olemisella. 

Pitäisikö joskus vaan nauttia elämästä? Tunkea ne ennakkoajatuksensa Herra Hakkaraisen matkalaukussa Brysseliin ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Elämä on joukkuepeliä. Ryhävalas pitää kiinni omastaan. Aikoo pitää joukkueestaan ja itsestään huolta. Kuulua voittajiin. Vähentää somekuplansa vilkuilua ja olla hankalammin tavoitettavissa. Ahdistua maailmasta ja ihmisistä hieman vähemmän.

Älkää siis ihmetelkö jos päähenkilöstämme ei hetkeen kuulu somessa. Ryhävalas on omiensa parissa tekemässä juuri sitä mikä sattuu sillä hetkellä tuntumaan hyvältä idealta. 

tiistai 21. toukokuuta 2019

Syyllisiä etsimässä.


20. huhtikuuta 2019. Maanantai.

Ryhävalaan mallinen mies on kouluttautumassa. Istuu puoliympyrän muotoisessa pöydässä. Yrittää hukuttautua kahviinsa. On tärkeänä tärkeiden asioiden äärellä. Tunnit kuluvat ja koulutus loppuu. Mies yllättyy tajutessaan säilyttäneen keskittymisensä lähes koko tapahtuman ajan. Kotimatkalla ryhävalas saa työystävältään matkapuhelimeensa viestin. "Miksi susta on tullut noin kylmä ja vakava?"  Mies pysähtyy. Tuijottaa kännykkänsä ruutua. Alkaa mielessään keksiä tekosyitä ja etsiä syyllisiä. Ei pysty vastaamaan. Normaali sanavalmius on tiessään.

Ryhävalaan mallisella miehellä, kuten monella muullakin tässä maassa, on pakottava tarve löytää se syyllinen. Kaikki on aina maailmassa jonkun vika. Sillä negatiivisuudella on päästävä mehustelemaan. Helpointa syyllinen on löytää itsestään. Väärällä tavalla. Päähenkilömme löytää itsestään pikaisella huomioinnilla seuraavia piirteitä: Sosiaalisesti ja motorisesti kömpelö, pahanhajuinen, huono, keskivartalolihava, laiska, saamaton, epäkorrekti, kovaääninen, takertuva, empatiakyvytön ja liian kiltti. Henkisesti karjuen mies kaivaa esiin vaaleanpunaisen marttyyriviittansa, ottaa sen suurimman ristin hentoisille olkapäilleen ja alkaa ruoskia itseään nahkavyön solkipäällä. Uhriutuu kuin eräänkin puolueen väärinymmärretyt valopilkut. Ajatusketjuaan seuratessaan ryhävalas alkaa ensin hymyillä ja sitten kihertää sillä tavalla söpön tyttömäisesti. 

Entä jos löytäisi syyllisen muualta? Media tarjoaa seuraavia vaihtoehtoja: verot, Kiina, funikulaari, rikkaruohot, vaaleanpunainen väri, seksi, seksin puute, maahanmuuttajat, natsit, keskusta, vasemmisto, oikeisto, kiky, karhunliha ja homesienet. Heti helpotti. Ryhävalas syyttää kaikkia edellisiä kaikista elämässä vastaantulleista vaikeuksista. Maailma on taas järjestyksessä. 

Ajatus. Syyllisten etsintä on kuluttavaa puuhaa. Jospa vaan eläisi hetken kerrallaan. Yrittäisi ottaa asiat vastaan sellaisina kuin ne tulevat. Olisi lähtemättä mukaan turhanpäiväiseen vellontaan. Keskustelisi. Olisi läsnä. Yrittäisi ottaa huomioon muidenkin näkökulmat (paitsi ne joita ilmiselvistä syistä ei tarvitse. Tiedätte kyllä.) Katsoisi mitä tapahtuu. Pitäisi huolta itsestään ja niistä jotka sen ansaitsevat. Ryhävalas hymyilee. Tästä ajatuksesta pidän kiinni. 

Niin ja se viesti. Se oli lähtölaukaus keskustelulle joka saattaa jatkua pitkään. Siinäkin mies tukeutuu viimeiseen ajatukseen.






perjantai 10. toukokuuta 2019

Eläkeläisen rytmi.


10. toukokuuta 2019. Sunnuntai.


Ryhävalaan mallisella miehellä on virkeän eläkeläisen vuorokausirytmi. Kellon ei tarvitse soida viideltä, koska päähenkilömme herää puoli tuntia ennen. Katsoo peiliin ja nyökkää hiljaa naamakarvaiselle, keskivartalolihavalle keski-ikäiselle miehelle, joka sieltä tuijottaa. Ostaa rautatieasemalta pahvikahvin tietäen, että se on turha epäekologinen hyödyke. Tänä aamuna mokka tulee kuitenkin tarpeeseen.


Työpaikallaan ryhävalas aloittaa päivänsä seuraavalla keskustelulla taksifirman kanssa: "Huomenta. Oottelen täällä taksia. Hakuaika 6.40. Ei o näkynyt." "Huomenta. Ootappa, alan selvitellä asiaa." - linja jää auki... "MITÄ HELVETTIÄ TÄÄLLÄ ON TAAS TEHTY, EIHÄN TÄLLAISTA AUTOA OLE EDES OLEMASSA." -Ainakin keskuksen täti ottaa päähenkilömme tosissaan. Mies nieleskelee naurun kyyneleitä kuunnellessaan asiakaspalvelijan keskustelunjatkoa.


Perjantai tuntuu tänään maanatailta. Olo on puolitehoinen. Niitä pieniä hyviä asioita on haasteellista palauttaa mieleen. Niitä on kuitenkin paljon. Asiat rullaavat eteenpäin ja mies rullaa niiden mukana. Tai enemmänkin valuu. Tuntuu siltä, kuin viime aikoina ja varsinkaan tänään mihinkään ei voisi itse vaikuttaa. Se turhauttaa. Ryhävalas päättää illalla treenata päänsä tyhjäksi. Aloittaa vaihteeksi itsensä määrätietoisen kouluttamisen kohti kaskelotin mittoja. Palauttaa samalla hieman itsekunnioitustaan. Tietää että illalla saa unta. 


Vanhat kiukkuiset ukot menevät nukkumaan iltakahdeksalta. Mies aikoo tehdä samoin.

torstai 9. toukokuuta 2019

Paljonko pölyä voi niellä?


8. toukokuuta 2019. Tiistai.

Ryhävalaan mallinen mies on päättänyt aloittaa pyöräilykauden. Makkarankuorihenkiset ajovaatteet päälle. Kypärä päähän, koska päähenkilömme saattaa olla hullu muttei tyhmä. Pölyinen pyörä varastosta. Renkaat täyteen ilmaa. Naamalle psykoottinen virne. Baanalle.

Huomioita: 

Ilmassa on pölyä ja pienhiukkasia. Aivan järjettömästi kaikkea keuhkoihin kulkeutuvaa ryönää. Päähenkilömme kakoo ruskeaa tahnaa sisuksistaan varmaan vielä juhannuksena.

Oikein pukeutuminen on mahdotonta. Sormet ja varpaat jäätyvät. Selästä ja keskivartalon vararenkaasta valuva hiki lämmittää liikaa ja valuu paidasta lammikoiksi pientareille. Bonuksena vaatteet haisevat valuvalle kuolemalle. 

Viihdettä ja jännitystä matkalle tuovat kanssakulkijat. Vastaan tulee kaikkea toppa-asusteista shortseihin ja t-paitoihin. On koiraa, kissaa, hevosta, pulua, lentokalaa, rullaluistelijaa, lenkki-ihmettä, lasta polkupyörällä ja kaikkia mahdollisia yhdistelmiä edellisistä. Kaikki niistä sukkuloivat kaikilla mahdollisilla väylillä ihan minne sattuu. 

Kaikki tiet muistuttavat pinnaltaan perunapeltoa. Sisäelimet vaihtelevat tärinän johdosta paikkojaan matkan edetessä useampaan otteeseen. 

Ryhävalaan mallinen mies ei valita. Matkan aikana pää tyhjenee maailman pahuudesta. 

Työmatkapyöräily on parasta. Jos et usko niin kokeile. Jos et tykkää olet outo ja sitäpaitsi väärässä. 



tiistai 7. toukokuuta 2019

Maanantain maku.









7. toukokuuta 2019. Tiistai.


Kello on 4.45. Lähiseudun kukotkaan eivät ole vielä kerenneet pieraista. Herätyskello, tuo paholaisen keksintö, karjaisee tärykalvoja puhkovan serenadin. Helvetinperkeleenperse. Tässä tiistaissa on maanantain maku. Ryhävalaan mallinen mies avaa silmänsä. Hoipertelee vessaan. Peilistä katsoo vanha keskivartalolihava setämies. Silmäpussit näyttävät naapurin Pentin viikonloppueväskasseilta ja roikkuvat niiden toisten kassien kanssa samalla tasolla. Juna on myöhässä. Kioskilta ei saa odotellessa hyvää kahvia. Täti osoittelee Juhlamokkatermaria ja hymyilee silmiäsärkevästi. Istumapaikka löytyy, mutta viereen istuu herrasmies, joka tuoksuu vahvasti rikkaalta elämältä. Jos mies olisi ehtinyt syödä aamiaista, niin se kuplisi ikävästi ruokatorvessa.


Aamuliikunta suoritetaan juoksemalla metrolle. Repun sisältö leviää juostessa katuun. Omaisuutta kerätessä metron ovet sulkeutuvat. Perävalot vilkuttelevat iloisesti keskisormeaan.  Mies jää tuijottamaan puhelintaan etsien ruudulta piristystä. Sitä ei löydy. Uutisvirrasta päätellen maailma on rikki. Henkinen pefletti on märkä ja hikinen. Tämä päivä ei nyt oikein lähde.


Pelastava enkeli saapuu tuoden tuopillisenkahvia. Lämmin juoma nostaa mielialaa. Mies alkaa hymyillä. Ehkä tästä vielä tulee jotain. Elämässä on kuitenkin paljon asioita hyvin. On tärkeitä ihmisiä, mukava työ, hienoja harrastuksia ja kahvituoppikin on taas puoliksi täysi. Jossain on joku joka ajattelee lämmöllä. Tosin ehkä unissaan. Negatiivinen kierre katkeaa. Asiat järjestyvät. Illalla ryhävalas käy lenkillä ja tekee ruokaa, jottei pääse liikaa laihtumaan. Laittaa puhelimen pois ja on läsnä. Elämä voittaa. Ällöpositiivisuus nostaa päätään hapuillen. Yksisarvisetkin päästelevät taas estoitta sateenkaarenvärisiä kaasupilviä.