7. tammikuuta 2020. Tiistai.
Suomessa oli ennen neljä vuodenaikaa. Nyt on kaksi. On kesä. Hellettä, sunnuntaipyöräilijöitä ja nieluun lentäviä pieniä siivekkäitä öttiäisiä. Sitten on tämä kostea, nihkeä, luihin ja ytimiin syöpyvä kyrväkkä nilja. Kiitos vaan Ilmastomuutos. Voitaisko vaikka yrittää tehdä tälle jotain? Ryhävalaan mallinen mies suhtautuu melko skeptisesti taivaan isän ilmoja säätelevään voimaan.
Tähän ratkiriemukkaaseen märkäkeliin päätti päähenkilömme tänään pistäytyä polkupyörineen. Ei ollut ruuhkaa. 40 kilometriä sai rauhassa polkea. Oli pimeää. Vetinen hyhmä tunkeutui jokaisen solun läpi sieluun asti. Ryhävalas oli sisältä täynnä kuraa. Musiikki soi. Korviin kantautuiva punk kilpaili räkäisyydessä vallitsevan säätilan kanssa.
No. Pyöräilykausi on korkattu. Huomenna valas valitsee metron.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti