Ryhävalaan mallisella miehellä oli tänään melko reipas päivä. Illalla oli vanha, raihnainen ja tympeä olo. Lenkille oli kuitenkin lähdettävä. Rutiineista on pidettävä kiinni.
Jo ensimmäiset askeleet paransivat oloa. Pian mies lakkasi ajattelemasta (ei normaalistikaan toki paljoa ajattele, eipä siinä). Keskittyi kuljettamaan itseään tuttua ulkoilupolkua eteenpäin. Pään tyhjetessä olo parani.
Lenkki jatkui alkuperäistä suunnitelmaa hieman pidemmälle. Töpöttävä pikkuaskel keveni matkan aikana. Olisi jaksanut pidempäänkin. Omituista.
Huomenna taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti